Kulttuuripläjäys

Tartu

Hmm. Ajattelin päivitellä tänne jotain, kun ei tässä muutakaan tekemistä tällä hetkellä ole. Tosin, suunnitelma oli mennä kirjastoon lukemaan, mutta en viittiny kävellä sinne ku on niin paljo loskaa. :D Kävelin siis luennolta suoraan kotiin. Nojah.

Viime viikolla tapahtui Seltsissä muutakin kuin itsenäisyyspäivän juhlintaa. Tiistaina oli viimeinen külalisõhtu eli ne vieraat, jotka oli käyneet aiemmin tutustumassa Seltsiin sai nyt halutessaan kirjoittaa hakemuksen Seltsiin liittymiseksi. (Tuntuu, etten osaa enää kunnolla suomea, anteeksi. Mutta ymmärrätte varmaan idean. :D) Tällä kertaa külalisõhtu oli hieman erilainen. Vieraat kertoivat itsestään ja heille sai esittää kysymyksiä. Toisia "piinattiin" enemmän ja toisia vähemmän. ;D Sen jälkeen he saivat halutessaan kirjoittaa ne hakemukset ja sitten Seltsin kokouksessa päätettiin torstaina ketkä otetaan jäseniksi ja ketä ei. No, kaikki pääsi tällä kertaa! :D Uusien jäsenten ottaminen tapahtuu siis hyvin erilaisilla periaatteilla kuin meillä osakunnassa.

Tuntuu, että täällä tapahtuu koko ajan jotain ja kaikista niistä asioista on vaikea kertoa. Hauskuudesta niin paljon liittyy pelkästään tilannekomiikkaan, että jos ne asiat kirjoittaisi tähän niin ei ne olisi yhtään hauskoja. Esim. viime torstaina kokouksen alussa salin ovi jäi auki, niin joku alkoi popittamaan aulassa täysillä Spice Girlsin Wannabe-hittiä. Tilannekomiikkaa.

Tilannekomiikan lisäksi, tai sen takia, Seltsissä on paljon persoonia. Ihmiset on erilaisia, ei ole olemassa mitään tyypillistä seltsiläistä. Se on kuin mikä tahansa (kieroutunut) yhteiskunta minikoossa. Lähinnä niinkuin Kiina, koska miehet on selvä enemmistö. Ideologia ei kuitenkaan ole Kiinan kanssa yhteinen. Nojoo. Takaisin asiaan. Sen olen pistänyt merkille, että ihmiset uskaltaa suoraan sanoa mielipiteensä ja ketään ei lynkata, jos on eri mieltä. Asioista kuittaillaan ja velmuillaan, mutta kaikki tulee silti toimeen ja asiat etenee. Joskus niistä tosin jankataan kyllästymiseen asti. Persoonat näkyvät hyvin myös sähköpostilistalla. Kerran en päässyt vuorokauteen (melko lyhyt aika) lukemaan sähköpostia, niin sinä aikana oli tullut 90 uutta mailia. Että ei hätää, EPOn ja PPOn listat on melko hyvin hallittuja vielä! :D

Mitäs muuta vielä. Viikonloppuna piti lukea. Välttelin sitä käymällä parissa museossa. Molempia voin suositella Tartossa vierailijoille. Ensimmäinen ja ahdistava oli KGB:n sellit. Siellä oli osassa sellejä vitriinit, joihin oli laitettu erilaisia esineitä ja kuvia esille. Olin muuten ainut henkilö joka siellä museossa oli. Käytävän toisessa päässä istui yksinäinen mummo myymässä lippuja (miellyttävä ympäristö tehdä työtä). Joo, astelin matalaa ja ahdasta käytävää eteenpäin ja melkein sain sydänkohtauksen, kun yhden oven takana oli isokokoinen miesnukke puettuna NL:n univormuun. Huh! Sitten pelkäsin astua yhteen selliin, jonka perällä oli kaksi erillistä koppia. Siellä toisessa kopissa istui mies, no nukke sekin lopulta oli. Mutta oli tosi kivaa yksin siellä seikkailla nukkejen seassa. Ne pienet kopit siellä sellin perällä oli 0,8 neliön kokoisia. Niissä oli puupenkki ja ämpäri. Noihin selleihin saattoi joutua 5-10 päiväksi ja ruokaa sai seuraavasti: 1. päivänä 0,5l vettä, 2. päivänä 0,5l vettä, 3. päivänä 0,5l keittoa ja 200g leipää. Ahdistus. Tässä museossa oli kyllä hyvin esitetty asioita; vastarintaliikettä (metsäveljiä, nuorten järjestöjä), kyydityksiä, miehitystä, työleirien oloja ym.
Toinen, kivempi, museo oli Eesti Rahva Muuseum eli Viron kansallismuseo, joka sijaitsee ihan Seltsin naapurissa! Siellä kerrottiin mm. maanviljelyksestä, asunnoista, metsästämisestä, kalastamisesta, käsitöistä, kansallisvaatteista, tavoista ja uskomuksista. Kiersin siellä vain pysyvän näyttelyn. Mielenkiintoinen oli, kuten myös KGB:n sellit, mutta eri tavalla. Suosittelen lämpimästi käyntiä molemmissa museoissa! Tartossa on myös mukava lelumuseo, jossa kannattaa myös pistäytyä! :) Itse ajattelin seuraavan kerran pakoilla lukemista Tarton kaupungin museoon, joka sijaitsee ihan tässä naapurissa. Tai sitten menen käymään vanhassa anatomian laitoksessa, Laulujuhla- (Viron ensimmäiset laulujuhlat pidettiin muuten Tartossa 1869, JV. Jannsenin toimesta, joka oli myös yksi Seltsin perustajista...) tai olutmuseossa tai tiedekeskus AHHAAssa! :D Täällä on ihan liian paljon tekemistä ja näkemistä... ei tiedä hyvää opiskelujen kannalta.