Päätinpä pitkästä aikaa kirjoottaa tänne jotaki turhan päiväästä taas. Tarton kaupunki on autiompi ku Prypjat. Kaikki ihmiset on hävinny johonki. Opiskelijat on ollut nenät kiinni kirjoissa koko kuukauden (en oo eläissäni nähny yhtä uhrautuvaa opiskelua, yötä päivää ne pänttää, minen käsitä. Ittehän en oo koskaa yötä valvonu opiskelun takia :p) ja kaupunki on hiljentyny kesäksi. Tai sitte kaikki on vain kotonansa kattomas potkupalloa. Kaupungilla on vain turisteja, joista osa katoaa jäljettömiin, niinkuin Suomen kansalainen Simo, jota etsittiin helikopterinkin voimin.
Eilen loppui vissiin virallisesti kevätlukukausi. Enää jaellaan todistuksia tutkintoja suorittaneille. Aika moni Seltsistä valmistui nyt kandiksi.. ainakin vaikuttaa siltä. Ja nyt kaikki pänttää maisteritutkinnon pääsykokeisiin. Maisteritasolle pitää täälä erikseen hakea ja niihin on erilliset kokeet. Kyllä Suomessa opiskelijan elämä onkin helppoa. Sitä ennen tosin kaikilla oli kiire kirjoittaa kandin työnsä loppuun, esitellä ja "puolustaa" sitä ja sitten saada todistus yliopiston juhlasalissa. Todistusten jakoa pystyy ilmeisesti seuraamaan netinkin kautta. Pieni haloo nousi yhdessä vaiheessa, kun sosiologian ja sosiaalipolitiikan laitoksella "puolusti" omaa kandin työtään joku nuori (nyt varmaan jo legendan aseman saavuttanut) naishenkilö. Sen kandin työn aiheena oli "Ideologinen manipulaatio: kristinuskon ja kommunismin vertailu". Ja se ei aivan osannu tehdä eroa Martti Lutherilla ja Martin Luther Kingillä. Olihan siinä työssä paljon muitakin epäkohtia. Ja se työ meni läpi. Hienoa, rima on korkialla. No, ehkä ainakin tämän episodin jälkeen näihin juttuihin kiinnitetään enemmän huomiota.
Mutta nyt on siis ns. kesäloma. Seltsis toiminta loppui jo aikoja sitte - ainaki tuntuu siltä. Käytiin Viron lipun päivänä Otepäällä, 4.6. Sen jälkeen ei ookaan ollu mitää äksöniä. Henkilökohtaasella puolella kylläkin. Tulin kipiäksi, angiina. Oli oikeen lystikästä. Sain tutustua paikalliseen terveydenhuoltoon, enkä oo vieläkää perillä siitä kuinka se tarkalleen toimii. Sitte puski päälle vielä joku jälkitauti ja ääni lähti sopivasti juhannukseksi. :D Ny alan tokenemaan siitäki. Että siinä meni se täysin vapaa kesäkuu, sairastaessa. Ei se silti tahtia haitannu. Juhannus oli täälä 23.-24.6. ja se meni maalla akateemisen äitini helmoissa. Maaseutu on kyllä parasta. Ja sauna. Kävin ekaa kertaa paljuski, joka on virolaisten mielestä sauna, tünnisaun, en käsitä. Ja sitä en käsitä, miksi ne luulee, että etelä-pohjanmaa tarkoottaa pohjois-suomen eteläosaa...... terveisiä vain kaikille Seltsin pojille, jotka tätä lukee google translaten avulla. Tässä teille kartta. Toinen, vai onko se jo kolmas, hämmentävä asia on se, miten kaikki ulkomaalaiset, jotka ei osaa suomea, osaa silti siteerata matti nykästä.
Nojoo. Palatakseni "asiaan". Juhannuksen kohokohtia oli ehkä kokon katseleminen paljusta, en oo aiemmin harrastanu kumpaakaa, paljua enkä kokkoa. Harmittaa vain, että täälä on huomattavasti pimiämmät kesäyöt, ku Helsingis, Pohjammaasta puhumattakaa. Mutta ei se mitää. Pimeiden kesäöiden turvin, oon kantanu tavarani uuteen kämppään pikkuhiljaa (ja sen takia, että vuorokausirytmi on melkein kohdillaan taas.. siksi kirjoitan tätäkin nyt kun kello on, ööh, puoli kolme yöllä). Muutan siis joen ja pirunsillan ja Seltsin toiselle puolen. Lähelle rautatieasemaa ja 400m Seltsistä. Toisin sanoen, aina kun poistun kotoa kaupungille tai tuun kaupungilta kotia, niin pitää koukata Seltsin kautta. Nojaa. Eilen kiikutin sinne uuteen kotiini melkeinpä jo viimeisiä tavaroita. Huomenna muutan kokonansa. Eilen olisin jo voinu jäärä sinne, mutta kun en tajunnu. Sitte köpööttelin takaasi joen tälle puolen. Matkalla päätin vihdoon ja viimeen repäästä ja kävelin kaarisillan kaaren yli, ettei olisi turha kävelymatka. Kiitos tyhjän kaupungin, pimeän kesäyön ja hyvien kenkien, pystyin siihen. Oon meinannu monta kertaa muutenki, mutta en oo viittiny/uskaltanu/jaksanu/halunnu/ollu kykenevä. No tulipa sekin tehtyä ja melkein kevätlukukauden aikana (jonka saldo on muuten Tarton yliopistosta 0 opintopistettä, eli kaikki jotka meinaa lähtiä stipendiaatiksi, niin se on turha haaveella mistää "opiskelusta", elämää täälä opiskellaan korkeintaan), vuorokausi oli vaihtunut vain 45min aikaasemmin. No, ehkä se silti lasketaan stippekauden tempaukseksi vielä. Ens viikolla on kesäretki Kihnun saarelle. Jännää. Torstaina alkaa työharjoittelu. Viikonloppuna Itä-Länsi, parasta viihdettä. Jotaki piti vielä kirjoottaa, mutta unohdin. Eikai ollu sitte mitää tärkiää. (Aivan niinku kaikki muu mitä kerroon, olis ollu...) :D No sen voin vielä mainita, että Emilia tuloo tänne ens viikolla! Jee! :D Laitanpa vielä pari kuvaa ilostuttamaan arkeanne. (sarkasmi on ottanu musta täysin vallan ja se on pelkästään ympäristön syytä)
Ja vielä video, ku tämä soi pääs jatkuvasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti